In Memoriam

http://www.tienhaara.net

http://luke.tienhaara.net

Her ears were cropped in the States. She is all American now and her English has improved tremendeously.

Jatkojalostussuunnitelmat jäivät Hertan kohdalla jo alkumetreillä, koska kiusaksi muodostuivat jatkuvat kohtutulehdukset ja juoksut 3 kk:n välein. Hertta päätettiin steriloida hyvässä yhteisymmärryksessä runsaan vuoden ikäisenä. Erinomaisessa hoidossa Hertta on ollut koko ajan ja yhteistyömme Merjan kanssa sujui erittäin hyvin.

Alkujaan Tove meni sijoitukseen, mutta palautui ensimmäisestä paikasta takaisin meille. Homma olisi luistanutkin hyvin, ellei Tove olisi päättänyt haluta meillä laumassa ylöspäin ja kehitti voimakkaan antipatian Annelia kohtaan.

Tove lähti kesällä 2006 koeajalle vanhan hyvän ystäväni perheeseen ja sillä tiellä on edelleen. Seurana on esi-teini-ikäiset lapset sekä meidän Adolfin ikäinen rottweiler-uros.

"Kun ensimmäistä kertaa kuulin Tovesta sain sen kuvan, että kyseessä pehmeä ja pieni narttu ja pohdin sopiiko saksalaista tarkkuutta noudattava kasvatustyylini sille, 61-kiloisesta rottweiler uroksesta puhumattakaan.

Toven muutettua meille kävi ilmi, että itse asiassa tyyli hieman pehmennettynä sopii Tovelle paremmin kuin hyvin ja rotikkakin on mitä oivallisin leikkikaveri. 

Tove tarvitsi selkeät rajat ja valtavasti rakkautta kasvattaakseen itsevarmuuttaan. Sen alkuun osoittama pieni arkuus onkin kuukausien saatossa muuttunut normaaliksi epäluuloisuudeksi uusia ja outoja asioita kohtaan. Uudet tilanteet, paikat ja tavarat sen kanssa vain on tutkittava ajan kanssa, kiireettä.

Tove on todella persoonallinen ja se on vahvasti läsnä kaikessa mitä perheessä tapahtuu. Juurkin tuo valloittava persoonallisuus on tehnyt minuun lähtemättömän vaikutuksen ja nautin joka ikisestä hetkestä sen kanssa jokaisella solullani. 

Virtaa ja vauhtia Tovesta ei puutu, se paneutuu uskomattomalla tarmolla kaikkeen mitä teemme ja on väsymätön lenkkikaveri. Hyvin nopeasti se on oppinut perusasiat, seuraamiset, maahanmenot, istumiset ja muut kommervenkit. Ainoa tilanne, jossa se voisi olla hieman kärsivällisempi on ruokakipon täyttäminen, se ei millään malttaisi odottaa, että saan ruoan kippoon, vaan söisi mieluusti suoraan säilytystynnyristä. Ruoan suhteen ihan kaikki käy, mitä eteen tarjotaan. Onneksi se ei sentään ahmi ruokaa vaan malttaa silti syödä kaikessa rauhassa :o) 

Koko elämäni koiria harrastaneena, joudun nöyrästi myöntämään, että tämä valloittava otus käveli suoraan sydämeeni ja teki sinne pesän itselleen ikuisiksi ajoiksi."
 

In Memoriam