Kuusivuotias sininen tanskandoggi Hermann eli Wysiwyg Luke Skywalker Longo huomataan kaikkialla. Moni vaihtaa kadun toiselle puolelle, kun 80-kiloinen koira kävelee omistajansa VT:n kanssa vastaan. Aivan turhaan.
- Hermann on tyypillinen tanskandoggi: kiltti ja rauhallinen. Se pitää ihmisistä ja toisista koirista. Se on aivan tohkeissaan, kun näkee vaikkapa chihuahuan, VT hymyilee.
Mäntässä Hermann osallistui sunnuntaina järjestettyyn kaikkien rotujen koiranäyttelyyn, jossa oli mukana noin 1300 koiraa. Lähes kaiken mahdollisen Suomessa, Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä voittanut Hermann kilpaili valioluokassa ja sen ainoa kilpakumppani oli pentuluokassa kilpaillut narttu.
- Sinisiä tanskandoggeja on Suomessa ehkä muutamia satoja. Yleensä kilpailuissa on ainakin muutama sininen mutta ei tänään. Ei se meitä haittaa, Tuusulasta Mänttään tullut VT kertoi.
Hän kasvattaa miehensä kanssa tanskandoggeja. Hermann ja sen kasvinveli Adolf on tuotu Yhdysvalloista ja niillä on jo useita jälkeläisiä. Hermannin korvat oli ehditty typistää pentuna. Se tekee koirasta entistä uljaamman näköisen.
- Sininen tanskandoggi on koiramaailman apollo. Olenkin sanonut kaikille, että älkää ottako tällaista koiraa, jos ette halua kerätä katseita kaikkialla, VT kertoo.
Hän sanoo haaveilleensa näyttelykoirasta vuosikausia. Kun mies lopulta suostui, ehtona oli, että perheeseen hankittaisiin nimenomaan sininen tanskandoggi.
- Halusimme ison koiran, sellaisen joka ei mene heti rikki. Hermann elää täysillä. Liikumme paljon ja käymme esimerkiksi vinttikoiraradalla juoksemassa pupun perässä.
VT ei löydä Hermannista tai rodusta mitään huonoja puolia. Suuri koira aiheuttaa tietysti enemmän kustannuksia kuin pieni. Ruokaa kuluu ja tilaa pitää olla riittävästi.
Heille näyttelyt ovat osa harrastusta ja sosiaalista yhdessäoloa. Vaikka Hermann on voittanut jo lähes kaiken mahdollisen, jotain on vielä kiikarissa.
- Ensi viikonloppuna Helsingissä järjestetään Euroopan voittaja -näyttely. Se olisi vielä hieno jatko aiemmille voitoille, VT arvelee.
Kuvateksti: Makupala. Sininen tanskandoggi Hermann on emäntänsä VT:n lemmikki. Koira on saavuttanut näyttelyurallaan lähes kaiken, mitä koira saavuttaa voi. "
(Ei nuo Pohjoismaiden voitot ihan olleet kohdallaan, jos tarkkoja ollaan, mutta muutoin juttu oli oikein mukavasti kirjoitettu lyhyen haastatteluhetken perusteella.)
- Päätin päästä koirapelostani eroon Hermannin avulla, 80-kiloisen tanskandoggin kanssa lavalla esiintynyt Inka nauraa."
Urheilutoimittaja Inka Korhonen tuli näytökseen kampaajansa usuttamana.
- Häneltä kysyttiin, tuntisiko hän ketään tummaa pitkää naista, joka ei ole ammattimalli. Minä sitten satuin istumaan siinä kampaajan tuolissa juuri silloin, Inka nauroi.
Toimittaja tunnusti pelkäävänsä koiria, ja hänen näyttelyparikseen osui vielä jättikokoinen tanskandoggi Hermann.
- Tämä on minulle vähän tämmöinen pelkojenvoittamisjuttu."
57 kiloa painava MTV3:n Tulosruudun toimittaja Inka Korhonen yritti pitää 80 kiloa painavaa Hermanni-tanskandoggia aisoissa.
Vuokko Tienhaaran lemmikkikatraaseen kuuluu kuusi koiraa ja kaksi kissaa
Ensimmäinen koira oli sininen tanskandoggi Adolf ja perässä tuli samanrotuinen ja -värinen Hermann. Urokset tuotiin Yhdysvalloista saakka, koska väri oli sen verran harvinainen.
Nykysin koiria on kuusi. Doggiurosten seurana asustaa kolme greyhoundia, Fiona, Julius ja Anneli, sekä tanskandoggi-pentu Carmen. Joukon jatkona on vielä kaksi kissaa.
Ratalinjaiset greyhoundit alkoivat kiinnostaa, Tienhaara perustelee toisen rodun valintaa.
Tienhaaran tanskandogit käyvät näyttelyissä ja greyhoundit juoksukilpailuissa. Sekä Anneli että Hermann kuuluvat Viikkouutisten valokuvauskilpailun tähtiin.
Kympin koira
Tanskandoggi Hermann on paitsi ystävällinen luonteeltaan, myös niittänyt mainetta näyttelyissä sekä jälkeläissaavutuksillaan.
Adolf-uros on lauman pomo
Ensisijaisesti koirat ovat kuitenkin lemmikkejä.
Kaikki ne nukkuvat yönsä makuuhuoneessa sänkymme vieressä, Tienhaara naurahtaa.
Koirat tulevat hyvin toimeen keskenään. Adolf on sakin pomo ja pitää lauman järjestyksessä.
Adolf ja Hermann ovat molemmat näyttelyissä menestyneitä ja kansainvälisiä muotovalioita. Niitä on lisäksi voinut ihailla mainoksissa ja musiikkilevyjen kansissa.
Hermann on kyllä täysi kymppi luonnetta, ulkonäköä, terveyttä sekä jälkeläissaavutuksia myöten, Tienhaara toteaa hellästi.
Greyhoundeilla ajovietti geeneissä
Greyhoundeilla on ajovietti jo geeneissä, joten ne juoksevatkin kilpailuissa radalla vieheen perässä. Maksiminopeus on jopa 70 kilometriä tunnissa.
Koirissa on myös eroja. Joku on selvästi parempi pitkällä matkalla ja toinen lyhyemmällä, Tienhaara tiivistää.
Kisoissa vauhtia piisaa, mutta kotona ne ovat rauhallisia, ystävällisiä ja sopeutuvaisia.
Tienhaara kertoo vapaa-ajan kuluvan tiiviisti koirien kanssa kotona sekä kilpailu- ja näyttelyreissuilla. Tienhaara myös kasvattaa tanskandogeja omalla kennelnimellä, ja ensi vuodeksi on luvassa lisäksi greyhoundpentue.
Ensimmäisen koirani sain 6-vuotiaana, enkä kyllä osaisi elää ilman koiria, Tienhaara päätää hymyillen.
"Hermann sai suukon palkaksi" - Voi kuinka ihana, tuumaa kaksi pikkutyttöä ja ottaa kahdeksankymmentä kiloa painavaa sinistä tanskandoggi Hermannia kumpikin kaksin käsin päästä kiinni. Tyttöjen nenät ovat koiran kuonon tasolla. Isoa koiraa suukottaneella Vuokko Tienhaaralla ei näyttänyt olevan minkäänlaisia ongelmia pitää koiraansa kurissa.
Kuvateksti:
Suukko poskelle. Vuokko Tienhaaran sininen tanskandoggi Hermann on valittu rotunsa parhaaksi Mäntän koiranäyttelyssä.
Juttu sisäsivulla:
" Ei sitten mitään mopsia, joka menee heti rikki"
- Helsinkiläisen Vuokko Tienhaaran kolme koiraa syö viikossa
15 kilon säkin koiran kuivaruokaa.
Ei ihme, että pienine kärryineen lemmikeilleen evästä
kuskaava nainen tunnetaan nimeltä paikallisessa eläintarvikeliikkeessä.
Tienhaaralla on kerrostaloasunnossa kaksi sinistä tanskandoggia ja
englanninvinttikoira. Ei siis mitään pikkuhauvoja.
- Vinguin koiraa kuusi vuotta ja kun sitten sain tahtoni väsyttämällä
läpi, ilmoitti mieheni ykskantaan, että ei sitten mitään
pientä mopsia, joka menee heti rikki, kun sitä vähänkin
tönäisee. Kävimme kaikki koirakirjt läpi ja mieheni
valitsi tanskandoggin. Hyvä valinta.
Näyttelyitä koirineen kiertävä Tienhaara oli lauantaina
kaikkien rotujen koiranäyttelyssä Mäntässä sinisen
tanskandoggi Hermannin (Wysiwyg Luke Skywalker Longon) kanssa. Kolmivuotias
Hermann on Suomen muotovalio, ja kesällä se käy näytillä
Ruotsissa ja ehkäpä Virossa. Hermannillekin haetaan kansainvälisen
muotovalion arvo, jollainen on myös Tienhaaran kotiin jääneellä
tanskandoggilla, joka ei hirveästi tykkää näyttelyistä.
Tienhaaralle koiranäyttelyissä käyminen on sosiaalinen
tapahtuma. Se on myös lisännyt hänen Suomi-tuntemustaan.
Enää hän ei kuulemma hukkaa itseään Helsingin
ulkopuolellakaan.
- Olin odottanut näyttelykoiraa 30 vuotta, ja nyt kun minulla on
sellaisia, kierrän näyttelyitä niin kauan kuin se on kivaa.
- Itse asiassa mies valitsi rodun. Mulle olisi kelvannut ihan mikä tahansa koira, kun vihdoin kuuden vuoden jälkeen yleensä koiran sain. Meillä on kolme koiraa ja kyllä Hermann on se minun. Siihen on erityinen yhteys, Tienhaara tunnustaa, vaikka kertoo koiran olevan kuitenkin enemmän miehensä oloinen.
- En mä voi sanoa olevani niin hönö. Mutta tämä on tosi hyväluontoinen, sellainen iso halinalle, Tienhaara kuvailee ja haikailee koiransa uljaan ulkonäön perään.
- Viikossa kuluu koiranruokaa 15 kilon säkki ja muuta lisuketta jauhelihasta lähtien tälle kaksikolle. Asumme Ruoholahdessa ja koirien kävelyttäminen edellyttää autoon ahtautumista. Käymme useimmiten Rajasaaressa, Vantaan Pitkäkoskella tai Järvenpäässä, omistaja Vuokko Tienhaara kertoo.
- Tanskandoggit ovat tyypillisiä nojailijoita. Hetkessä ne ovat ihmisiä vastaan hengailemassa. Lenkillä ne ovat onneksi varsin rauhallisia. Enpä juuri pystyisi estämään, jos ne lähtisivät minua vedättämään liukkaalla kelillä. Pituutta niillä on parisen metriä.
Tanskandoggit ja omistajat pitivät vauhtia kilpailukehässä tuomari Juha Mönkäreen valvovan katseen alla.
Tulokset: Tanskandoggiurokset, 2 = Hermann, 4 = Adolf